hartolan kunta

Rautaveden-Rusin rantayleiskaava (ehdotus)

337-C3214

10.11.2004

Hartolan kunta aloitti rantayleiskaavan laatimisen keväällä 2003. Suunnittelualueeseen kuulu-vat Rautaveden Akonselän, Kauhtuenlahden ja Rääpönsalmen ranta-alueet sekä Jääsjärven latvavesien Kurjenlahden, Laiskaselän ja Nevatlahden rannat.

1.2 Kaavaprosessin tavoitteet

Rantayleiskaavan laatimisen tarkoituksena on määritellä pääasiassa rantavyöhykkeelle sijoit-tuva rantarakentaminen ja selkeyttää rakennushankkeiden käsittelyä. Rantayleiskaavan mu-kaisen rantarakentamisen rakennusluvat myönnetään rantayleiskaavan perusteella.
Rantayleiskaavan tavoitteena on edustaa kaikkien intressipiirien etuja. Yleisen virkistyskäy-tön, maa- ja metsätalouden, maatilamatkailun, loma-asutuksen, pysyvän asutuksen ja ympä-ristön suojelun tarpeet tulisi mahdollisimman hyvin yhteensovittaa. Tärkeä tavoite on myös kohdella maanomistajia tasapuolisesti ja huomioida heidän ehdotuksensa rantojensa käytöstä. Rantayleiskaavakartalle tullaan merkitsemään rantojen käyttötarkoitus sekä kullekin kiinteis-tölle kuuluva ranta-asutuksen rakennusoikeus.
Tasapuolista maanomistajien kohtelua selvitetään ns. kantatilarekisterillä, jolla tarkastellaan kantatilasta rakennetut ja erotetut rantarakennuspaikat. Jäljellä olevan rakennusoikeuden mää-rittämisen lähtökohtana pidetään vuotta 1969. Laskenta-ajankohdan jälkeen tilasta erotetut loma-asuntotontit, tilaan kuuluvat rannalla sijaitsevat loma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot sekä näiden voimassa olevat rakennusluvat lasketaan jo käytetyksi rakennusoikeudeksi. Käy-tetty ja jäljellä oleva rakennusoikeus lasketaan kiinteistöyksiköittäin.

1.3 Rantayleiskaavan selvitykset ja työvaiheet

Rantayleiskaavatyöhön liittyy olennaisena osana tehdyt perusselvitykset, kuten luonto- ja maisemaselvitys, rakennettu ympäristö, kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi ja kanta-tilaselvitys.
Tavoitteiden ja mitoituksen käsittely oli kunnassa loppuvuodesta 2003, jolloin valtuusto käsit-telu ja hyväksyi kaavan tavoitteet ja rakennusoikeuden laskentaperiaatteet.
Kaava oli luonnoksena nähtävillä kesällä 2004 jolloin siitä pyydettiin myös viranomaislausun-toja. Kaavaluonnos työstettiin kaavaehdotukseksi syksyn 2004 aikana
Suunnittelutyötä viedään eteenpäin laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman mu-kaisesti. Em. suunnitelmasta ilmenee muun muassa, miten kaavoitustyö etenee, keitä kaikkia tahoja suunnittelutyön aikana informoidaan, ja mitä selvityksiä työn aikana tul-laan tekemään. Suunnitelmaa on saatavana kunnanvirastolta ja internetistä kunnan ko-tisivulta.

Suunnittelualue sisältää Rautaveden Akonselän, Kauhtuenlahden ja Rääpönsalmen ranta-alueet sekä Jääsjärven latvavesien Kurjenlahden, Laiskaselän ja Nevatlahden rannat.. Tarkas-teltavaan ranta-alueeseen kuuluu noin 200-300 metrin ranta-alue, joka tarkentuu rantayleis-kaavakartalle. Rantaviivaa on kaikkiaan noin 100 km, joka muunnettua rantaviivana on noin 64 km.
Alueen läpi kulkee valtatie 4 ja alue rajautuu pohjoispuolelta Joutsan kuntaan.


2.1.2 Luonnonympäristö ja maisema

Rantarantayleiskaavaa varten on tehty ranta-alueiden osalta luonto- ja maisemainventointi ke-sällä 2003. Luontoselvitys aineisto on laadittu numeerisena paikkatietoaineistona. Inventointi-työstä on laadittu erillinen raportti.


2.1.3 Rakennettu ympäristö
Asutus on levinnyt pääosin Ruskealan, Rusin ja Ansioniemen suunnalle, joista löytyy myös vanhaa kaunista kulttuurimaisemaa. Loma-asutus on tiheimmillään Akonselän länsirannalla Petäjäjäsaaren lähettyvillä, Ansioniemen rannoilla ja Amerikanniemessä. Ranta-alueen raken-nuspaikkoja on alustavasti inventoitu olevan 286 kpl, rakennustiheys on tällä hetkellä 2,9 ran-ta-asuntoa/todellinen ranta-km ja 4,4 ranta-asuntoa/muunnettua ranta-km.
Hartolan kunnan yksityiset ja julkiset palvelut sijaitsevat pääosin taajama-alueella keskimää-rin noin 6 km etäisyydellä alueelta. Alueella toimii Oksasen kauppa Kauhtueentien varrella.
Parhaillaan laaditaan kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointia Hartolassa. Työ on osa ”Kuntien kulttuuriympäristöt” – EU-hanketta.

2.1.4 Liikenne

Valtatie 4/E75 kulkee suunnittelualueen läpi. Valtatien melu leviää ns. putkimallin mukaisesti (liikennemäärät ja nopeus huomioiden) Hartolan kohdalla 80-120 m etäisyydelle (55 dB). Loma-asutuksen ohjearvot 45 dB ja 40 dB vaativat leveämpiä etäisyyksiä. Hartolan kohdalta laaditaan syksyn 2003 aikana tarkempia meluselvityksiä.
Vt 4 Lusi-Vaajakoski tiesuunnitelmien 2001 mukaisesti Muikunmäen kohdalle on suunniteltu uusi tielinjaus ohituskaistoineen. Kissamäen kohdalla on uusia yksityistiejärjestelyitä ja Rus-kealan kohdalla on varaus kevytliikenneväylän alitukselle.
Rautaveden itäpuolen tieverkon rungon muodostaa Vuorenkylän seututie 6134 ja Kauhtueen paikallistie 15 055.

2.1.5 Yhdyskuntatekninen huolto

Sysmä-Hartola-Joutsa välille suunniteltu vesihuoltoverkosto on toteutettu vuonna 2003. Vesi-johtoverkosto kulkee pääosin valtatien 4 varren läheisyydessä. Vesijohtolinja liittyy Saviojan-tien varressa Sysmän kunnan vesijohtoverkkoon. Vesijohto seuraa Saviojantietä Kalhonkylän-tielle ja seuraa valtatie 4:ää Pohjolan koulun, taukotuvan ja Metsäkosken kautta Tainionvirran läheisyydessä sijaitsevaan liitoskohtaan Hartolan kirkonkylän vesijohtoverkostoon. Vesijoh-don rinnalle on toteutettu viemäri Pohjolan koululta, taukotuvan ja Metsäkosken kautta Harto-lan kirkonkylälle.
Hartolasta pohjoiseen vesihuoltolinja seuraa valtatie 4 linjausta, kulkien Ruskealan, Lestin, Muikunlahden kautta Rusiin, Oravakivensalmen rannalle saakka. Viemäri on rakennettu Mui-kunlahdelle (Tippavaara) saakka. Muikunlahden alueelle on Hartolan, Joutsan ja Sysmän kun-tien vesihuollonkehittämissuunnitelmassa (1999) suunniteltu Hartolan uusi vedenottamo.

Hartolan oma kaatopaikka on suljettu vuonna 2002. Kunnan yhdyskuntajätteet on siitä lähtien kuljetettu Jyväskylään. Vuorenkylällä Oksasen kaupalla, Kauhtueentien ja Siiraantien tiehaa-rassa, Ansioniementienhaarassa, Rusin tien, Huuperintien sekä Tollinmäen ja Lohiniementien haarassa on kunnan jäte- ja paperinkeräysasemat.

2.1.6 Virkistys ja matkailu

Rautaveden rannalle Kattilanvuoren alueelle sijoittuu seurakunnan leirikeskus (Kompelolah-ti). Mökkimajoitusta alueella on tarjolla Ansionniemessä (Jantusen lomamökit) ja Amerikan-niemessä (Haaviston lomamökit) lähellä Oravankivensalmea sekä Kiviniemessä (Toimi Kos-kinen). Suunnittelualueen luoteispuolella Vuorenkylällä sijaitsee monipuolisia matkailupalve-luja (Purnuvuoren laskettelukeskus).
Rautaveden länsipuolella kulkee merkitty pyöräilyreitti (Purnuvuoren pyöräilyreitti) ja valta-tien itäpuolella kulkee taajamasta Rusille patikointireitti. Vesille laskupaikka ja uimaranta si-jaitsee Muikunlahdessa valtatien varrella. Oravankivensalmesta pääsee myös vesille. Muikun-lahdesta pääsee melontareittiä pitkin muun muassa Oravankivensalmen kautta Jääsjärvelle – Tainionvirralle – Sysmään ja Päijänteelle.
Joutsasta Hartolaan Jääsjärven kautta on viitoitettu veneilyreitti, osa reitistä sijoittuu suunnit-telualueen koilliskulmaan.

2.1.7 Maanomistus ja pohjakartta

Suunnittelualue on pääosin yksityisten omistuksessa ja se on jakaantunut varsin pieniin yksi-köihin. Kunnalla on maanomistusta Siiraanniemessä ja Tippavaaran alueella. Rautaveden pie-net saaret ovat pääosin yhteisomistuksessa. Joutsan kuntaa kuuluu osa Ansioniemestä, se jää rantayleiskaavan ulkopuolelle.
Suunnittelutyötä varten on selvitetty maanomistusolot sekä kiinteistöjaotuksessa tapahtuneet muutokset vuoden 1969 jälkeen (kantatilaselvitys). Maanomistus, kantatila ja rantaviivojen pituudet on koottu yhtenäiseen tilastoon jäljelle jääneen rakennusoikeuden selvittämistä var-ten. Rantayleiskaava laaditaan numeeriselle maastotietokannalle MapInfo-ohjelmalla.
Kantatilaselvitys on laadittu tiloittain ja se on rantayleiskaava-aineiston liite 7.
Erillinen liitekartta-aineisto ”Kantatilat ja mitoitus” sisältää kantatilojen rajaukset ja muunnetun rantaviivan kertoimet.

2.2 Suunnittelutilanne

Taajama-alueen osayleiskaava sijaitsee suunnittelualueen kaakkoispuolella välittömässä lä-heisyydessä. Yleiskaava on vahvistettu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa22.6.1995.
Jääsjärven rantayleiskaavan on Etelä-Savon ympäristökeskus vahvistanut 9.6.1998. Parhail-laan on tekeillä Jääsjärven rantayleiskaavan ja taajama-alueen osayleiskaavan muutos, josta luonnos on ollut nähtävillä keväällä 2003.
Vahvistuneet rantakaavat huomioidaan rantayleiskaavaan sellaisinaan, mutta rantayleiskaava-tasoisin merkinnöin. Rantakaavoja on 4 kpl ja yksi (Haapaniemen rantakaava) on parhaillaan kunnassa käsittelyssä.
Vahvistuneet rantakaavat:
1. Kirkkoherran virkatalon rantakaava, kv 22.9.1993, ESA 21.6.1995
2. Uuhiniemen rantakaava 14.4.1994, kv 9.12.1994, ESA 23.5.1996
3. Tahvastensalo kv 9.12.1994, ESA 23.5.1996
4. Rääpönsalmen rantakaava, kv 7.10.1992, ESA 1.10.1993

Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisesti vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle ranta-vyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista rantayleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty rantayleiskaavan tai sen osan käyttämisestä ra-kennusluvan myöntämisen perusteena. Mitä edellä on säädetty, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi.

3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Hartolan kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen yleiskaavoituksen käynnistämiseksi 19.9.2001. Työtä varten on perustettu kaavatoimikunta (kh 24.3.2003), jonka tehtävänä on toimia valitun konsultin kanssa paikallisena asiantuntijana sekä samalla konsultin työtä ohjaavana kunnan toimielimenä.
Kaavatoimikunnan jäsenet;
- Mikko Ruskeala, kv:n pj
- Kari Ruoppi, kh:n pj
- Matti Tanskanen, kh:n varapj
- Heikki Hakala ympäristölautakunnan pj
- Hannu Järvinen tekninen lautakunnan pj
- Pirjo Kinnunen, aluearkkitehti
- Jarkko Koskipalo, kunnaninsinööri
- Heikki Vuorenpää, projektipäällikkö
Lisäksi rakennustarkastaja Tapio Tonteria voidaan kuulla asiantuntijana.

3.3 Osallistuminen ja yhteistyö
3.3.1 Osalliset

- Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa
- Viranomaiset
- Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
Osallisten luettelo on tarkemmin eriteltynä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

3.3.2 Vireille tulo ja tiedottaminen

Rantayleiskaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu Hartolan kunnan kaavoituskatsauksessa 2002 ja asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma virallisesti nähtäville kunnan ilmoi-tustaululle 30.12.2002 sekä kuuluttamalla sanomalehdessä.
Kaavoituksen edetessä kaavoituksen luonnos- ja ehdotusvaiheesta tiedotetaan paikallisissa sanomalehdissä (Lähilehti ja Itä-Häme) sekä kunnan www-sivuilla. Vieraspaikkakuntalaisille tiedotetaan kaavoituksesta kirjeitse.
Rantayleiskaavasta tiedotetaan myös aluearkkitehdin pitämien rantasuunnittelupäivien yhtey-dessä.

3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Kaikista kaavoituksen vaiheista tiedotetaan osallisia osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavaluonnos- ja ehdotusvaiheesta kuulutetaan paikallisissa sanomalehdissä (Lä-hilehti ja Itä-Häme) sekä kunnan www-sivuilla.
Kaavan eri vaiheita esitellään yleisötilaisuuksissa ja/tai järjestetään mahdollisuus kaavoittajan tai aluearkkitehdin tapaamiseksi.
Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua kaavan tekoon mm. vaikuttamalla esittelytilaisuuk-sissa kaavoituksen kulkuun. Työn alussa sekä kaavaluonnosvaiheissa voidaan esittää kirjalli-sia mielipiteitä ja kaavaehdotusvaiheessa voidaan antaa muistutus. Tarvittaessa kaavoittaja ja aluearkkitehti ovat yhteydessä maanomistajiin.
Nähtävillä olo aikoina kartta-aineisto laitetaan nähtäville myös kunnan kotisivuille.

3.3.4 Viranomaisyhteistyö

Kunnan ja viranomaisten välinen viranomaisneuvottelu (MRL 66§) järjestettiin 4.4.2003. Työneuvotteluja järjestetään tavoitevaiheessa ja tarvittaessa luonnosvaiheessa. MRL 66§:n mukainen viranomaisneuvottelu järjestetään myös, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti näh-tävillä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu.
Viranomaiset, jotka pyydetään viranomaisneuvotteluun ja joilta pyydetään lausunnot:
- Hämeen ympäristökeskus
- Päijät-Hämeen liitto
- Päijät-Hämeen maakuntamuseo / Lahden kaupungin museo
- Tiehallinto / Hämeen tiepiiri
- Järvi-Suomen merenkulkupiiri

Lausuntoja pyydetään lisäksi (pyydetään tarvittaessa neuvotteluun) :
- Hartolan kunnan lautakunnat
- Keski-Suomen liitto
- Joutsan kunta
- Päijät-Hämeen Metsäkeskus.

3.3.5 Käsittelyvaiheet

TYÖN ALOITUS
- Kunnanvaltuusto 19.9.2001 §74
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.9.2002
- Aloitusneuvottelu 12.2.2003
- Viranomaisneuvottelu 4.4.2003
- Vireilletulon kuulutus ja
OAS nähtävillä MRL 62§ 30.12.2002 -31.1.2003
- Kirjeet ja mielipiteet - 6.6.2003 asti.

TAVOITE JA MITOITUSVAIHE
- Kaavatoimikunta 19.8.2003
- Kunnanhallitus 8.9.2003
- Kunnanvaltuusto 12.11.2003

RANTAYLEISKAAVALUONNOS
- Kaavatoimikunta 17.2.2004
- Rantayleiskaavaluonnos nähtäville MRA 30§ 28.4-2.6.2004
- Yleisötilaisuus 21.5.2004
- Vastineet mielipiteisiin ja kannanottoihin syyskuulla 2004
- Viranomaistyöneuvottelu 29.10.2004
- Kunnanhallitus 22.11.2004

RANTAYLEISEHDOTUS
- Kaavatoimikunta
- Kunnanhallitus
- Rantayleiskaavaehdotus nähtäville MRA 19§
- Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin
- Kaavatoimikunta
- Viranomaisneuvottelu MRA 18§

HYVÄKSYMINEN
- Kunnanhallitus
- Kunnanvaltuusto

Rantayleiskaavan laatimisen tarkoituksena on määritellä pääasiassa rantavyöhykkeelle sijoit-tuva rantarakentaminen ja selkeyttää rakennushankkeiden käsittelyä. Rantayleiskaavan mu-kaisen rantarakentamisen rakennusluvat myönnetään rantayleiskaavan perusteella.
Rantayleiskaavalla pyritään sovittamaan yhteen yleiset ja yksityiset edut. Keskeisiä tavoitteita ovat seuraavat :
- turvataan ranta-alueiden monipuolinen käyttö: asutus, maa- ja metsätalous sekä muu elin-keino, yleinen virkistys ja suojelu
- huomioidaan rantojen ja vesistön sietokyky (luonnonolosuhteet, maisema, vesistöjen kuormitus)
- turvataan maanomistajien tasapuolinen kohtelu tutkimalla rakennusoikeus maanomistusyk-siköittäin sekä käyttäen kantatilaperiaatetta
- yksinkertaistetaan, nopeutetaan ja yhdenmukaistetaan rakennus- ja poikkeuslupien käsittelyä
Rantayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi. Hartolan kunnanvaltuusto tulee sen hyväksy-mään.

4.1.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet :
1. Toimiva aluerakenne
2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
3. Kulttuuri- ja luonnonympäristö
4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnit-telua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luon-teeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia vel-voitteita.
Muuta valtakunnalliset tavoitteet / lähtökohdat :
- Valtakunnallisesti arvokas Ruskealan ja Kirkkolan alue
- Uuhilahden valkoselkätikan suojelualue, valtion omistama alue
- Tiukansaaren muinaismuistokohde, lapinrauniot, pronssi ja/tai rautakautinen
- Muikunlahden muinaismuistokohde, asumispainanteet, kivikautinen.
Seudulliset tavoitteet
Päijät-Hämeen seutukaava 1999 korvaa aikaisemmat 1. 2. ja 3 seutukaavat. Ympäristöminis-teriö on vahvistanut sen 8.2.1999 ja lainvoimaiseksi se tuli 15.10.2001 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.

Suunnittelualueelle sijoittuu seuraavat seutukaavan mukaiset aluevaraukset (kts. seur. sivu):
- SLm 001 ja 002, Uuhilahden valkoselkätikan suojelualueet
- V 001, Kattilavuoren virkistysalue
- Muinaismuistot, Tiukansaari ja Muikunlahti
- MY 001; Maa- ja metsätalousvaltainen alue tai kohde, jolla on kulttuuri- ja luon-nonympäristöön liittyviä arvoja. Ruskealan alue
- ku 004, arvokas kulttuurihistoriallinen kohde. Brisin tila
- ma 01y, arvokas maisema-alue, Rusin alueella vt:n itäpuolella
- Pv2, pohjavesialue
- Ulkoilureitti
- Vt ja yt; valtatien ja yhdystien merkinnät.

Päijät-Hämeen seutukaava ohjaa rantayleiskaavan laadintaa.
Muita seudullisia tavoitteita ovat kulttuurihistoriallisten kohteiden huomioiminen, joiden inven-tointityö on parhaillaan tekeillä.
Kunnan asettamat tavoitteet
- Rakennusjärjestys , kv 12.12.2001
- Tippavaaran alueen kehittäminen
- Joutsa-Hartola-Sysmän vesihuoltoverkoston hyödyntäminen.
Kaava laaditaan yhteistyössä alueen maanomistajien, asukkaiden, paikallisten järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajien sekä kunnan ja viranomaisten kanssa. Maanomistajien ja muiden yhteistyötahojen osallistumista suunnitteluun edistetään. Viranomaisten kanssa järjestetään neuvotteluja työn kuluessa. Eri tahojen osallistuminen järjestetään osallistumis- ja arviointi-suunnitelman mukaisesti.

Kiinteistökohtaiset tavoitteet
Rantayleiskaavan keskeisenä periaatteena on maanomistajien tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuksien määrittämisessä. Tähän voidaan päästä huomioimalla kantatilasta tapahtuneet ra-kennuspaikkojen erottamiset. Jäljellä olevan rakennusoikeuden määrittämisen lähtökohtana pi-detään vuotta 1969.
Laskenta-ajankohdan jälkeen tilasta erotetut loma-asuntotontit, tilaan kuuluvat rannalla sijaitsevat loma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot sekä näiden voimassa olevat rakennusluvat laske-taan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Käytetty ja jäljellä oleva rakennusoikeus lasketaan kiin-teistöyksiköittäin. Lisäksi mitoitusta tarkastellaan myös maanomistusyksiköittäin: samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla rakennusoikeutta voidaan siirtää alueelta toiselle.
Mitoitustarkastelut tehdään tarvittaessa tapauskohtaisesti, mikäli kantatilatarkastelun katsotaan olevan kohtuuton tai mikäli on olemassa erityisiä syitä.
Mitoitusnormilla ei ole vaikutusta olemassa olevien laillisesti rakennettujen rakennusten laajen-tamiseen, peruskorjaamiseen ja uudelleenrakentamiseen.
Rakentamattomat tilat, joilla rakennus- tai poikkeuslupa on rauennut mutta joilla ei olisi raken-nusoikeutta jäljellä mitoitusnormien perusteella, voidaan myöntää rakennusoikeus, mikäli se ei kohtuuttomasti vaikeuta kaavoitusta eikä maanomistajien tasapuolista kohtelua.
Rakentamattomat tilat, joilla ei ole lainkaan myönnetty rakennus- tai poikkeuslupaa ja joilla ei olisi rakennusoikeutta jäljellä yleisten mitoitusnormien perusteella, voidaan myöntää rakennusoi-keus, jos kaikki seuraavat kolme edellytystä ovat voimassa:
- tila on hankittu rakennuspaikaksi ja
- kunta ei ole vastustanut rakennuspaikan lohkomista ja kunta on hyväksynyt lohkomi-sen rakennuspaikaksi ja
- se ei kohtuuttomasti vaikeuta kaavoitusta eikä maanomistajien tasapuolista kohtelua.

Jokaisella kantatilalla, joka täyttää rakennusjärjestyksen vaatimukset, on vähintään yksi rakennuspaikka, ellei kyseessä ole alle 1 ha:n saari.
Vahvistetut rakennus- ja rantakaavat otetaan sellaisinaan huomioon.

4.1.2 Loma-asutus

Loma-asutuksen sijoittamisessa tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä keskittämiseen esim. rakennusoikeuksien siirrolla maanomistajakohtaisesti, jotta voidaan aikaansaada riittävän laajo-ja yhtenäisiä rakentamattomia ranta-alueita. Loma-asutus mitoitetaan ja sijoitetaan pääsääntöisesti omarantaisena.

4.1.3 Ympärivuotinen asutus

Rantayleiskaavassa tulee selvittää onko taajaman ja rakennetun vesihuoltoverkoston läheisyy-dessä suunnittelualueella ranta-alueita, jotka soveltuvat ympärivuotiseen asutukseen. Näillä alueilla tuetaan loma-asutuksen muuttamista pysyväksi asunnoksi.

4.1.4 Virkistys, vapaa-aika ja matkailu

Suunnittelussa pyritään säilyttämään alueen perinteiset vapaa-ajan vieton käytössä olevat ran-nat ja ulkoilureitit edelleen virkistys- ulkoilu-, retkeily- tms. käytössä ja kehittämään niitä edel-leen.
Rantayleiskaavalla pyritään parantamaan matkailun kehittämistä. Matkailualueiden rakennus-oikeus tarkastellaan tapauskohtaisesti.

4.1.5 Maa- ja metsätalous

Rantayleiskaavalla tuetaan maa- ja metsätalouden säilymistä alueella sekä pyritään edelleen kehittämään niitä maaomistajien esitysten pohjalta (sivuelinkeinot, maatilamatkailu, ym).
Maisemallisesti tärkeät peltoalueet pyritään säilyttämään rakentamattomina nykyiseen elinkei-notoimintaan liittyvä tarpeellinen lisärakentaminen huomioiden. Maiseman säilyminen näillä alueilla pyritään turvaamaan loma-asuntojen sijoittelun avulla.

4.1.6 Luonto-olosuhteet ja suojelu

Loma-asutuksen ja muiden rannankäyttömuotojen mitoituksen ja suunnittelun tulee perustua rantojen luonnon ja maiseman sietokykyyn. Rantayleiskaavassa pyritään ottamaan kantaa myös rakennetun miljöön suojeluun.
Luonnonolosuhteiden ja maisemallisten tekijöiden vaikutus rakentamistehokkuuteen arvioidaan rantaosakohtaisesti.

4.1.7 Mitoitusperusteet

Tärkein ranta-asutuksen mitoitusperuste on:
omarantaisten ranta-asuntojen lukumäärä / muunnettu-rantakilometri.
Pyrittäessä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun on jäljellä olevaa rantarakennusoikeutta tutkittava tilakohtaisesti kantatilaperiaatteen mukaisesti. Kantatilatarkastelusta laaditaan erilli-nen mitoitusraportti.
Muunnetun rantaviivan pituus lasketaan Etelä-Savon maakuntaliiton mitoitusnormien mukai-sesti, joka huomioi kapeat niemet, lahdet ym.
Rakennusoikeuksia laskettaessa huomioidaan rakentamisen etäisyys rannasta siten, että tehok-kuutta voidaan nostaa etäisyyden kasvaessa rannasta.

A. Asumiseen hyvin soveltuvat alueet
Taajaman läheiset ranta-alueet sekä vesihuoltoverkoston läheisillä rannoilla kantatilakohtaisen rakennusoikeuden määrä on
6 ranta-asuntoa muunnetulle rantaviivakilometrille.
Mitoitusta voidaan korottaa erityisestä syystä, esim. alueen liittyminen viemäröintiin.

B. Tavanomaiset loma-asutuksen rannat
Tavanomaisen loma-asutuksen rannoilla kantatilakohtaisen rakennusoikeuden määrä on
5 ranta-asuntoa muunnetulle rantaviivakilometrille.

D. Arat ranta-alueet
Maisemallisesti tai luonnontilaltaan arvokkailla tai ekologiselta sietokyvyltään aroilla ranta-alueilla kantatilakohtaisen rakennusoikeuden määrä on
4 ranta-asuntoa muunnetulle rantakilometrille.
Luonnonolosuhteiden ja maisemallisten tekijöiden vaikutus rakentamis-tehokkuuteen arvioi-daan vesistönosakohtaisesti. Taajaman ja vesihuoltoverkoston läheisillä ranta-alueilla mitoitus voidaan korottaa 5 ranta-asuntoon muunnetulle rantakilometrille.
Valtatien aiheuttaman melun ym vaikutusten alaisilla ranta-alueilla voidaan käyttää "Aran ran-ta-alueen" mitoitusnormia.

E. Saaret ja luodot
Alle 1 ha saarilla ja luodoilla ei ole rakennusoikeutta. 1 - 2 ha saarilla on 1 lomarakennuspaik-ka ja yli 2 ha saarilla
1 rakennuspaikka alkavaa 3 ha:a kohti.

Rakennusoikeuden siirrot
Omistaja- tai kantatilakohtaisesti pyritään aina kun siihen on mahdollisuus rakennusoikeuksien siirtoon seuraavien periaatteiden mukaisesti:
- Saarista mantereelle
- Virkistysalueilta rakennettavaksi suunnitelluille alueille
- Maisemallisesti tai kulutuskestävyydeltään herkiltä alueilta rakentamiseen hyvin so-veltuville alueille
- Erityisiä luonnonarvoja omaavilta alueilta rakentamiseen hyvin soveltuville alueille
- Vesistön sietokyvyn kannalta heikoilta alueilta selkävesille
- Suurten yhtenäisten maisema-, virkistys- ja suojelualueiden muodostamilta yhtenäisil-tä rakentamattomilta alueilta jo rakennetuille alueille.

Suunnittelun lähtökohtana on pidetty rakentamisen ja muun maankäytön ohjaamista luon-nonympäristöön ja maisemaan sopivaksi, maanomistajien tasa-puolista kohtelua, rantojen- ja muun luonnonsuojelun toteuttamista sekä yleisen virkistyskäytön mahdollistamista asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

5.2 Muiden suunnitelmien vaikutus

Yleiskaavaratkaisu noudattaa seutukaavan periaatteita. Virkistyskäyttöä tai ympäristöarvoja sisältävät alueet on pääosin voitu osoittaa rakentamiselta vapaaksi. Luonnonympäristön kan-nalta arvokkaimmat alueet on osoitettu suojelualueiksi ja kulttuuriympäristön kannalta arvok-kaimmat alueet on huomioitu kaavassa omilla merkinnöillään.
Koska ranta-asemakaavat ovat juridisesti yleiskaavaa vahvempia yksityiskohtaisia suunnitel-ma, ei tässä kaavassa ole tehty merkintöjä vahvistetuille ja vireillä oleville ranta-asemakaava-alueille. Yleiskaavassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi pitänyt tehdä uusia koko kaava-aluetta palvelevia aluevarauksia ranta-asemakaava-alueille. Ranta-asemakaavojen rajat on merkitty yleiskaavaan näkyviin.

5.2.1 Mitoitus

Suunnittelualueella on todellista rantaviivaa kaikkiaan n. 100 km, josta on rakennusoikeuden mitoitukseen huomioitu n 65 km ns. muunnettua eli mitoitusrantaviivaa (mrv). Rakennusoi-keus on määritetty tilakohtaisesti.
Kokonaismitoitus muodostuu seuraavaksi:
- Rantaviivaa 101 km
- Muunnettua rantaviivaa 64 km
- Sijoitettu rakennusoikeus 477 kpl, joista ranta-asemakaavoissa 75 kpl

Sijoitetulla rakennusoikeudella tarkoitetaan olevia ja uusia rantarakennuspaikkoja sekä ranta-asemakaavojen tontteja.
Rakennustiheys on seuraava:
Todellista rantaviivaa kohti 4,7 rakennuspaikkaa / todellinen ranta-km
(nykyinen 3,7 -”- ).

Muunnettua rantaviivaa kohti 7,4 rakennuspaikkaa / muunn. ranta-km
(nykyinen 5,8 -”- ).
Sijoitetusta rakennusoikeudesta uusia rakennuspaikkoja on 93 kpl ja olevia 384 kpl. Oleviksi rakennuspaikoiksi on merkitty 75 kpl rantakaavan mukaista paikkaa. Mitoituslukuja nostaa korkeaksi se, että kaava-alueen 156:sta kantatilasta 31 on jo käyttänyt rakennusoikeutta yli kaavan mitoituksen. Näiden tilojen yli mitoituksen käyttämä rakennusoikeus on 72 kpl. Ilman tätä mitoituksen yli käytettyä rakennusoikeutta rakennustiheydet olisivat 4,0 rakennuspaikkaa/ todellinen ranta-km ja 6,3 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.

5.3 Aluevaraukset

Suunnittelualueen olemassa olevat maankäyttömuodot inventoitiin ja hyväksyttiin sellaisinaan kaavan maankäyttömuodoiksi.
Rakennuspaikkojen sijoittelussa on pyritty huomioimaan maanomistajien omia mielipiteitä ja esityksiä - kuitenkin siten, ettei luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset arvokkaita kohteita ja alueita vaaranneta (luonnonsuojelulaki).
Rantayleiskaavaan on merkitty kullekin kiinteistölle kuuluva ranta-asutuksen rakennusoikeus eli rantatontit. Rakennuspaikat on pyritty osoittamaan yleisten suunnitteluperiaatteiden mu-kaisesti olevien rakennusten yhteyteen tai uusiksi loma-asuntoryhmiksi. Yksittäisiä lomara-kennuspaikkoja voidaan osoittaa erityistapauksissa. Ranta-asuntoalueet on pyritty kuitenkin esittämään riittävän väljinä alueina siten, että rakennuspaikkojen sijoittamisella on joustoa ja että tonteista voidaan haluttaessa muodostaa riittävän kokoisia ja väljiä.
Uudet rakennuspaikat on sijoitettu olevien yhteyteen silloin, kun se on mahdollista. Maan-omistus on jakaantunut kuitenkin melko pieniin yksiköihin, joka on vaikeuttanut suunnittelua.
Rakennuspaikkojen sijoittumisesta rantaan nähden, niiden ympäristöön sopeutumisesta, ra-kennuspaikkojen muodosta, koosta, rakennusoikeudesta ja hoidosta on voimassa, mitä kunnan rakennusjärjestyksessä on säädetty. Rakennusjärjestys on uusittu äskettäin.
Kaavaluonnos käsitellään lukemisen helpottamiseksi mittakaavassa 1:10 000. Virallinen kaa-vaehdotus laaditaan mittakaavassa 1:20 000.

5.3.1 Loma-asutus

Loma-asutus (RA) on osoitettu omarantaisena rakennusoikeutena. Kaikkiaan kaavaan on merkitty 344 lomarakennuspaikkaa, joista olevia on 260 kpl ja uusia 84 kpl. Lomarakentami-seen tarkoitetuille tonteille voi rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Raken-nusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m² ja alle 3 ha:n saarissa 80 k-m². Poikkeuksena edelliseen on Ansioniemen Simolan tila 8:36, jolla matkailupalvelukäytössä ol-leet vuokramökit muutetaan toiminnan lopettamisen myötä omarantaisiksi lomarakennuspai-koiksi. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu vaarantuisi, mikäli rakennuspaikat merkittäisiin lomarakennuspaikoiksi täydellä mitoituksella. Tämän vuoksi tilan kahdeksasta rantaraken-nuspaikasta on mitoituslaskelman rakennusoikeuden mukaisesti kolme merkitty lomaraken-nuspaikaksi täydellä 200 k-m²:n rakennusoikeudella. Yli omarantaisen mitoituksen rakennetut viisi rantarakennuspaikkaa on merkitty lomarakennuspaikoiksi, joille on sallittu rakentamista yhteensä 150 k-m².

5.3.2 Ympärivuotinen asutus

Kaavaan on merkitty ranta-alueen ympärivuotinen asutus (A) sekä maatilojen talousraken-nukset (AM) omin kaavamerkinnöin. Omarantaisia asuinrakennuspaikkoja kaavaan on mer-kitty 33 kpl. Näistä uusia rakennuspaikkoja on 9. Ranta-alueen maatilojen talouskeskuksia kaava-alueella on 24 kpl.
Asuinrakennuspaikoille (A) voi rakentaa asuinrakennuksen lisäksi saunarakennuksen ja talo-usrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m². Maatilojen talouskeskuksen rakennuspaikkojen enimmäisrakennusoikeuden määrää ei ole säädetty tuo-tantoon liittyvien rakennusten vaihtelevien kokotarpeiden vuoksi. Alueelle saa sijoittaa maata-loutta ja siihen soveltuvia elinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousra-kennuksineen. Talouskeskusten yhteyteen saa sijoittaa kaksi enintään 1½-kerroksista asuinra-kennusta sekä rantasaunan. Kahden asuinrakennuksen rakentamisen sallimisella pyritään hel-pottamaan sukupolvenvaihdoksia.

5.3.3 Virkistys ja matkailu

Yleiskaava-alueelle on osoitettu seuraavat virkistysalueet ja veneilyyn liittyvät aluevaraukset:
- Siiraanniemen retkeily- ja ulkoilualue (VR)
- Rantautumispaikka (V-1) Oravasaaressa
- Rantautumispaikka (V-1) Siskosaaressa
- Erilliset Uimaranta-alue (VV), venevalkama-alue (LV) ja veneluiska (LV-2) Muikun-lahdessa
- Venevalkama-alue (LV) Verkkolahdessa
- Venevalkama-alueet (LV, 2 kpl) Rusin Onalinsalmessa
- Venevalkama-alue (LV) Haakinnimen Kivisalmessa
- Venevalkama-alueet (LV, 2 kpl) Tiukansalmessa
- Venevalkama-alue (LV) Haapalahdessa sekä Rusin Oravakivensalmessa
Valkama-alueet ovat pyykein erotettuja virallisia yhteisiä alueita. Kunnan omistamille maa-alueille Siiraanniemeen on merkitty virkistysalue. Vesiliikennettä palvelemaan on lisäksi Oravasaareen ja Siskosaareen merkitty rantautumispaikat.
Yleiskaavakartalle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti kaava-alueen länsiosassa ja venereitti Rusilla. Molemmat ovat olemassa olevia, viitoitettuja reittejä. Lisäksi seutukaavan mukainen Hartola-Joutsa ulkoilureitti on merkitty ohjeellisena kaavaan.

5.3.4 Suojelualueet ja erityiskohteet

Suunnittelualueen luonnonympäristöltään merkittävin kohde, Uuhiniemen Natura-alue, on merkitty kaavaan luonnonsuojelualueeksi (SL). Alue on tärkeä ikääntyvien havu- ja lehtipuu-valtaisten metsien suojelun kannalta. Alueen edustavaan kasvilajistoon kuuluu mm. metsä-lehmus ja linnustoon mm. valkoselkätikka. Valtio on toteuttanut suojelun hankkimalla alueen omistukseensa.
Pohjavesialue on merkitty kaavaan omalla merkinnällään.
Luonnonmaisemallisesti merkittävät kaava-alueen kohteet on merkitty kaavaan MY-merkinnällä, eli maa- ja metsätalousvaltaisina alueina, joilla on erityisiä maisema-arvoja. Alueille ei saa rakentaa loma- eikä asuinrakennuksia ja niiden erityisiä maisema-arvoja ei saa heikentää. Alueet ovat maisemasta erottuvia ja maisemakuvaa muovaavia saaria ja niemiä se-kä rantakallioita. Merkityt alueet ovat:
- Ansioniemen kärki ja sen lähistön saaret ja luodot mukaan lukien Malmisaaret
- Siskosaaret ja niiden lähiluodot
- Murtosalmen niemet
- Rääpönsalmen Pirunkallio
- Syyssaari, Oravasaari ja Koivusaari lähiluotoineen
- Eetunlahden Kaarteenniemi Rusilla
- Vähäakko sekä
- Huhtisaaren rakentamaton osa, Vihtaniemet ja Lassinsaari
Kasvillisuudeltaan ja/tai linnustoltaan paikallisesti merkittäviä kohteita on merkitty kaavaan arvokkaina luontokohteina. Kohteet ovat:
- Tippavaaran tervaleppäkorpi
- Muikunlahden etelärannan tervaleppäkorpi ja räme
- Lestinlahden tervaleppälehto
- Linnustollisesti arvokas Kirkkolahden pohjukan luhta-alue
- Kirkkolanlahden rantaluhdat
- Mustaniemen luhta- ja lehtoalue
- Tiukansalmen rantaluhta
- Petäjäsaaren rantaluhta
- Jokelan luhta
- Rauhalan luhta
- Humalalahden luhta
- Siiraanniemen rantaluhdat
- Pirunkallion lehmusmetsikkö
- Susisalmen luhta ja linnustollisesti arvokas lahti
- Syysniemen rantaluhta
- Ansionniemen luhdat
- Amerikanlahden rantaluhta ja linnustollisesti arvokas lähiympäristö
- Amerikanlahden rantaluhta
- Ruskealan rantaluhdat Rusilla
- Rajakiven luhta Rusilla
- Lajunlahden luhta Rusilla
- Vihtaniemen lehdot Rusilla
- Linnustoltaan arvokas Malmisaari
- Linnustoltaan arvokas Koirasaari
- Linnustoltaan arvokas Perviikin luoto
- Linnustoltaan arvokas Perviikki
- Linnustoltaan arvokas Oinaanluoto
- Linnustoltaan arvokas Petäjäsaaren lahti
- Linnustoltaan arvokkaat Siskosaaret ja luodot
- Linnustoltaan arvokas Silmukiven tiiraluoto
- Linnustoltaan arvokas Koivusaari luotoineen
- Linnustoltaan arvokas Syyssaarin luoto
- Tahvastensalon lehto
- Koivuharjun lehdot
- Kiileälänsalmen luhta
- Eetunlahden luhta
- Kurjenlahden luhta ja lehto sekä
- Ruokasaaren metsät
Lehdot ja luhdat ovat metsälain 10§:n mukaisia metsien monimuotoisuuden kannalta erityi-sen tärkeitä elinympäristöjä. Linnustokohteilla on luontoinventoinnin yhteydessä havaittu uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lintulajeja ja ovat tämän vuoksi merkittäviä kohteita lajien säilymisen kannalta.

5.3.5 Kulttuuriympäristö

Suunnittelualueen merkittävimmät kulttuurimaisema-alueet on merkitty kaavaan omalla mer-kinnällään (kma). Kulttuurimaisema-alueilla uusien rakennusten ja rakenteiden tulisi sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään alueen maisemaan ja rakennet-tuun ympäristöön. Uudet rakennukset tulisi sijoittaa olemassa olevien rakennusten tai raken-nusryhmien yhteyteen sekä reunavyöhykkeisiin. Lestin-Kirkkolan alue on paikallisesti, seu-dullisesti ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema avarine viljelysmaisemineen ja merkittävine rakennuksineen. Muut merkityt ovat lähinnä paikallisesti merkittäviä maisemas-ta erottuvia kohteita, jotka on rajattu luontoinventoinnissa. Kaavaan merkityt kohteet ovat:
- Lestin-Kirkkolan alue
- Kaivanteenpellot
- Sahanlahden alue
- Kivisalmen alue
- Siiraan alue
- Uuhiniemen laitumet
- Rauhalan alue
- Jokelan alue
- Maattalan alue
- Kiileälän alue
- Vesaniemen alue
- Toivakan alue
- Murtosaaren alue
- Onalin alue
- Rusin-Kaarteen alue
- Rajakiven pelto
- Nevatlahden alue
- Vihtasalmen - Korpelansalmen alue
Kaava-alueella on tehty vuoden 2003 aikana osana Kuntien kulttuuriympäristöt-inventointihanketta rakennusinventointi. Inventoinnin perusteella kaavaan on merkitty kah-dentasoisia arvokkaita rakennuksia. Kaava-alueen merkittävimmät rakennuskohteet on mer-kitty kaavaan rakennussuojelukohteiksi. Kohteet ovat:
- Kirkkolan kartano. Kirkkolan vanhan ratsutilan 1800-luvun alun klassista tyyliä edusta-va päärakennus on hyvin säilynyt. Sen ympärillä on vanha puisto ja puutarha. Hirsinen makasiini on 1700-luvun puolelta. Kirkkolasta johtaa pellon poikki maantielle koivuku-ja. Tilan historiaa tunnetaan 1400-luvulle saakka
- Vanha pappila (Pihala). Hartolan entinen kirkkoherran pappila, Vanha Pappila, on ra-kennettu 1850. Rakennusta ympäröi puisto.
Näiden osalta on annettu kaavamääräys, siitä että rakennuksia tai rakennusryhmää lähiympä-ristöineen ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä ja MRL:n127§:ssä tarkoitettua lupaa. Kunnos-tuksen tai peruskorjauksen yhteydessä tulee pyrkiä säilyttävään peruskorjaukseen. Suunnitte-lussa ja rakentamisessa tulee välttää uudisrakentamista kohteen tai alueen välittömässä lähei-syydessä.
Muut inventoinnissa havaitut merkittävät rakennukset on merkitty kaavaan arvokkaina raken-nuskohteina. Nämä rakennukset ja rakennusryhmät suositellaan säilytettäväksi. Korjausraken-taminen ja muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiir-teisiin. Kaavaan merkityt arvokkaat rakennuskohteet ovat:
- Vuorilahti (Perviikki) Kirkkolanlahden länsirannalla. Vuorilahden tilakeskus edustaa harvinaistuvaa rannan tuntumaan sijoittunutta torppa-asutusta vanhemman rakennus-kannan osalta.
- Siiraa Siiraanniemen eteläkärjessä. Siiraan tilan kukin rakennus on edustava otos raken-nusajankohtansa rakennustyyliä.
- Onali Rusin Onalinsalmessa. Pääosin 1800-luvun lopun rakennuskantaa sisältävä maa-laistalon pihapiiri jossa aikakauden tyylipiirteet ovat hyvin säilyneet. Muodostaa lisäksi lahden yli näkyvän Rusin pihapiirin kanssa Onalinsalmen paikallisesti arvokkaan kult-tuurimaiseman.
- Rusi Onalinsalmessa. Brusin tila on mainittu seudullisesti arvokkaana kohteena vuoden 1983 inventoinnissa. Ajankohdan jälkeen vanha päärakennus on purettu ja tilalle on ra-kennettu uusi. Tämä on heikentänyt tilan seudullista merkitystä. Kivinavetan erikoispiir-teenä on aukkojen kaareva ylitys. Pihapiiri muodostaa lahden yli näkyvän Onalin kanssa paikallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman.

5.3.6 Muinaismuistot

Suunnittelualueella vuoden 2003 inventoinnissa havaitut kolme muinaismuistokohdetta on merkitty kaavaan omalla merkinnällään (SM). Kohteet ovat:
- Tiukansaaren pronssi ja/tai rautakautinen lapinraunio,
- Muikunlahden kivikautinen muinaismuistokohde (asumispainanteet) sekä
- Rusin Vihtaniemen kivikautinen muinaismuistokohde (asuinpaikka).
Kirkkolan, Mäntykallion ja Lohiniemen alueelta on löydetty aivan kaava-alueen tuntumasta lisäksi viisi erillistä kohdetta.
Muinaismuistot ovat rauhoitettu suoraan lailla. Lain suojaamia muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset hautaröykkiöt, kalmistot, asuinpaikat, kalliomaalaukset, uhrikivet ja muut palvon-tapaikat, linnavuoret ja huomattavien rakennusten rauniot. Niiden rauhoitusta valvoo museo-virasto. Virastolla on oikeus tutkia, merkitä sekä suorittaa suojelun kannalta tarpeellisia toi-menpiteitä. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoitta-minen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty.
Lain mukaan muinaismuiston suoja-alueen vähimmäisleveys on kaksi metriä jäännöksen nä-kyvissä olevista ulkoreunoista. Mikäli muinaisjäännös ja siihen liittyvät toimenpiteet aiheut-tavat merkittävää haittaa, saattaa vahingon kärsijällä tietyin edellytyksin olla oikeuskorvauk-siin.
Muinaismuistolaki koskee kaikkia eli myös tuntemattomia kohteita. Mikäli rakennustöiden yhteydessä löytyy muinaisjäännös, on rakennustyöt keskeytettävä.

5.3.7 Maa- ja metsätalous

Periaatteessa ne alueet, joita ei osoiteta rakentamiselle tai suojelualueiksi, on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi M. Rantavyöhykkeen ulkopuoliset maatiloje talouskeskukset sijaitsevat AM-alueilla. M-alueiden 200 metrin rantavyöhykkeelle voidaan rakentaa vain maankäyttö- ja rakennuslain perusteella vain maa- ja metsätalouteen liittyviä rakennuksia. Rantavyöhykkeen ulkopuolella voidaan rakentaa normaalin haja-asutusmaisesti rakennusluvin.
Alueet, joilla on maisemaan liittyviä arvoja, on osoitettu erillisellä varauksella MY ja luonto-arvoja sisältävät on merkitty luo-merkinnöin. Näistä kerrotaan tarkemmin kohdassa 5.3.4.

5.3.8 Selvitysalue

Kunnan omistama Tippavaaran alue on merkitty kaavaan selvitysalueeksi. Alueen maankäyttö selvitetään ranta-asemakaavalla. Kunnalla on tavoitteita loma- ja asuinrakentamisesta alueel-la. Alueeseen ja sen käytön suunnitteluun liittyy useita erityiskysymyksiä, kuten rakentamisen vaikutukset alueella sijaitsevaan tervaleppäkorpeen, pohjavesien suojelu, valtatien vaikutukset mukaan lukien liittymäratkaisut. Tippavaaran alueen kehittäminen on syytä tutkia yleiskaavaa tarkemmalla suunnitelmalla. Ranta-asemakaava on sopiva työkalu alueen suunnittelemiseksi.

5.4 Liikenne

Valtatien 4 uusi linjaus on huomioitu kaavakartalle. Rakennuspaikkojen toteuttamisessa tulee huomioida valtioneuvoston mukaiset melun ohjearvot.
Uusi ranta-asutus on mahdollisuuksien mukaan osoitettu olevien tieyhteyksien varaan. Uusia erityisiä tieyhteyksiä ei ole osoitettu.
Valtatien vaikutuksia ympäristöön on havainnoitu kaavassa ohjeellisella melumerkinnällä. Merkinnän alueelle saattaa esiintyä valtatien melun vaikutuksia. Loma-asumisessa ja virkis-tyksessä ulkomelun ohjearvo on 45 dB. Pysyvän asutuksen osalta ohjearvo on 55dB.

5.5 Yhdyskuntatekninen huolto

Jätevedet käsitellään siten kuin Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä ve-sihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetään, milloin kiinteistö ei ole liitettävissä em. verkostoon. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Jätevesien käsitte-lytapaa valittaessa tulee huomioida rakennuspaikan maaperä sekä pinta-ala. Rakennusten si-joittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien asianmukaisen esikäsittelyn ja maaperäkäsitte-lypaikan järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta.
Jätehuollossa noudatetaan kunnan jätehuoltomääräyksiä.
Rantatiestö sekä rantaan tulevat avojohtolinjat on maisemoitava huolellisesti. Ilmajohtoja saa-rien sähköistykseen tai vesistön ylitykseen ei sallita ilman kunnan lupaa.

5.6 Kaavan vaikutusten arviointi
5.6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Uudet loma-asunnot on pyritty osoittamaan olevien yhteyteen. Loma-asutus tulee siten tiivis-tymään ennestään rakennettujen alueiden läheisyydessä. Rakentamisen määrää ja laatua on ohjattu kaavamääräyksillä. Ympärivuotista asutusta on tavoitteiden mukaisesti keskitetty ve-sihuoltoverkoston ja taajaman tuntumaan. Rantamaisemaan kohdistuvat muutokset on pyritty minimoimaan kaavamääräyksillä ja rakennusalueiden sijoittamisella ja suuntaamisella.
Maatilojen talouskeskusten ja nykyisille matkailualueille on pyritty osoittamaan myös koh-tuullista laajennusaluetta. Maatilojen osalta on pyritty huomioimaan myös maatilamatkailun mahdollisuus.
Rantayleiskaavan mittakaavassa 1:20 000 ei voida osoittaa rakennuspaikan rakennusten tar-kempaa sijoittelua, vaan se tarkastellaan rakennusluvassa. Rakennuspaikka (rakennusalue) on pyritty osoittamaan riittävän väljästi siten, että rakennusten sijoittelussa on joustoa. Joustoa rakennuspaikan suhteen on myös tonttien takarajoilla, jota voidaan kasvattaa tarvittaessa 100 metriin. Talousrakennukset on edullista sijoittaa mahdollisimman etääksi rannasta ja lähem-mäksi esimerkiksi tulotietä. Ennestään pieni tontin koko voi olla erityinen syy ostaa lisämaata taustalta. Rakennuspaikkaa ei voi kuitenkaan ’kasvattaa’ rantaviivan suunnassa.
Välittömästi yleisen tiestön varren rakennuspaikkojen sijoittelussa on huomioitava meluvai-kutus ja rakennukset voi olla edullista sijoittaa mahdollisimman lähelle rantaa. Loma-asumisessa ja virkistyksessä ulkomelun ohjearvo on 45 dB.
Kulttuurimaisemat ja perinnemaisemat on huomioitu kaavassa huomioimalla uusien raken-nuspaikkojen sijoittelu sekä erillisellä merkinnällä (kma). Rakennustaiteellisesti tai kulttuuri-historiallisesti arvokkaat rakennuskohteet on osoitettu sr-merkinnällä. Muinaismuistot on osoitettu sm-merkinnällä. Kohdemerkintöjen lisäksi ympäristön maankäyttö on pyritty sovit-tamaan kohteen luonteen mukaiseksi.
Kulttuurimaisemassa tapahtuvassa rakentamisessa yleiskaavan ohjausvaikutus on yleispiirtei-syytensä takia riittämätön. Kohdemerkinnät informoivat kuitenkin maanomistajia ja rakennus-tarkastajaa. Hartolan kunnalla on käytettävissä rakennusvalvonnan tukena myös aluearkkitehti.

5.6.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Rantayleiskaava on laadittu siten, että kaavan toteutumisesta aiheutuvat negatiiviset ympäris-tövaikutukset ovat mahdollisimman pienet.
Arvokkaat luonnon- ja maisemanosat on osoitettu luonnonsuojelu- tai ympäristöarvoja sisäl-täviksi maa- ja metsätalousalueiksi (SL,MY). Luonnonympäristö- ja maisemakohteita on eri-telty lisäksi luo-merkinnöin. Edellä mainitut rajaukset voivat sijoittua myös rakennetun ympä-ristön alueille, mikäli rakennuspaikkojen siirtoa ei ole voitu tehdä. Näillä alueilla luonnonym-päristön arvot tulee mahdollisimman hyvin huomioida rakennuslupavaiheessa.
Loma-asutuksen toteuttamisessa suurimmat ympäristövaikutukset kohdistuvat pienvesistöi-hin, kulutuskestävyydeltään aroille rannoille ja vedenvaihtuvuudeltaan heikkoihin, ruohottu-neisiin lahtiin. Uhanalaisten eläin- tai kasvilajien tai kasvupaikkojen alueille ei ole uutta ra-kentamista osoitettu. Sen sijaan joillekin luonto- ja maisemaselvityksen maisemakohteille on sijoitettu rakennuspaikkoja. Rakennuspaikkoja ei ole voitu siirtää muualle ja niiden osalta on todettu, että ne eivät kuitenkaan riko merkittävästi maisemallista aluekokonaisuutta.
Luonnonsuojelualueille kohdistuvat ympäristön muutokset on arvioitu olevan vähäiset. Suun-nittelutyön aikana on oltu useasti yhteydessä alueelliseen ympäristökeskukseen, jotta luon-nonympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on voitu arvioida.

5.6.3 Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset

Ulkoilun ja virkistykseen liittyviä toimintoja ja yhteyksiä on edelleen kehitetty. Kaavakartalle on osoitettu seutukaavan ohjeelliset ulkoilureitistöt informatiivisesti myös kaava-alueen ulko-puolelle. Suunnittelualueelle on pyritty osoittamaan riittävästi uimarantoja ja venevalkamia. Kyläläiset ja kalastuskunnat antoivat mielipiteitä uimarantojen ja venevalkamien sijaintien suhteen ja ne on voitu pääosin osoittaa.
Kokonaisuudessaan yleiskaavaratkaisu tukee Hartolan kunnan kehittymistä. Uudet matkailu-alueet ja vuokrattaviksi tulevat loma-asuntoalueet tulevat edelleen kehittämään Hartolan pal-velutarjontaa, muutoin alueet tukeutuvat pääosin taajaman palveluihin.

5.7 Ympäristön häiriötekijät

Valtatie 4 aiheuttaa melua ja rajoittaa maankäyttöä etenkin Muikunlahden ja Nevanlahden rannalla.
.
5.8 Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset on merkitty erilliselle karttalehdelle.

Rantayleiskaavan hyväksyy Hartolan kunnanvaltuusto maankäyttö- ja rakennuslain tarkoitta-mana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Oikeusvaikutteinen yleiskaava on maanomistajia ja viranomaisia sitova suunnitelma.
Rakennusluvat
Rakennuslupia myönnettäessä on katsottava, että alueen käyttöä rantayleiskaavassa varattuun tarkoitukseen ei vaaranneta. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja määräyksiä katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta rantayleiskaavan toteut-tamista.
Lomarakennuspaikan lupa myönnetään kunnassa rantayleiskaavan mukaisesti, samoin yleis-kaavan mukaiset yksittäiset pysyvät asuinrakennukset (MRL 72§). Jos yleiskaavan merkitty loma-asunto muutetaan ympärivuotiseksi asunnoksi, se poikkeaa yleiskaavasta ja tarvitsee kunnan poikkeusluvan. Jos jollakin alueella on odotettavissa muuttaa laajemmin lomaraken-nuspaikkoja ympärivuotiseksi asutukseksi, ei yleiskaava ole riittävä lupien myöntämiseen ja silloin poikkeuslupa kohdistetaan alueelliselle ympäristökeskukselle.
MRL 72§ mukaisen ranta-alueen ja MRL 16§ mukaisen suunnittelutarvealueen ulkopuolella rakennuslupia voidaan myöntää hajarakentamisperusteisesti kaavan M-alueille.
Muut kaavat
Rantayleiskaava ei ole voimassa ranta-asemakaava-alueella, mutta rantayleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa ranta-asemakaavaa.

Seutukaava (maakuntakaava) ei ole voimassa vahvistetun rantayleiskaavan alueella. Tämä kaava on laadittu seutukaavan mukaisesti siten, että alueelle seutukaavaan osoitetut aluevara-ukset ja muut merkinnät on huomioitu yleiskaavamerkinnöissä.

6.2 Rantayleiskaava toteuttaminen

Rantayleiskaavaan on merkitty rantavyöhykkeelle sijoittuvien rakennuspaikkojen enimmäis-määrä. Rakennuspaikkojen tulee sijoittua yleiskaavan aluevarausten mukaisesti, mutta yleis-kaavan yleispiirteisyydestä ja mittakaavasta johtuen rakennusten tarkempi sijainti tarkastel-laan rakennuslupamenettelyssä.
Rantayleiskaava-alueella noudatetaan Hartolan kulloinkin voimassaolevaa rakennusjärjestys-tä, ellei yleiskaavalla toisin määrätä. Siten mm. asunnon ja lomarakennuspaikan rakennusoi-keus määräytyvät rakennusjärjestyksen mukaisesti ja voivat ajan myötä muuttua.
Teiden varsille rakennettaessa tulee huomioida mahdolliset suojaetäisyydet ja meluntorjunta.
Luonnonsuojelualueet toteutetaan valtion toimesta. Suojelupäätösten sisältö ja korvaukset neuvotellaan maanomistajien kanssa.
Kulttuurihistoriallisten kohteiden ja perinnemaisemien säilymiseksi voidaan hakea valtiolta erilaisia tukia. Muinaismuistoista on tietoa raportissa.
Venevalkama, uimaranta ja erilaiset virkistysalueet voidaan toteuttaa joko yksityisten tai kunnan toimesta.

Ranta-alueelle sijoittuvien RA- ja A-alueiden takarajoja voidaan laajentaa erityisestä syystä M-alueelle enintään 100 etäisyydelle rantaviivasta kuitenkin siten, että RA- ja A-alueiden sivurajojen välistä leveyttä noudatetaan. RA- ja A-alueiden sivurajoja ei voida muuttaa eikä takarajaa voida laajentaa MY-alueelle tai luo-alueen osille. Erityisiä syitä ovat esimerkiksi tontin pienuus tai talousrakennusten sijoittaminen etäämmäksi rannasta.

Rantayleiskaavan toteutumista ei tulla erityisesti seuraamaan lukuun ottamatta rakennuslupakä-sittelyjä.