Kinnulan kunta
		Niemenkylän Rakennustapaohjeet

Sisällysluettelo

1 johdanto........................................................................................................................................................................................ 2

2 alueen ominaispiirteitä........................................................................................................................................................ 3

2.1 Maisema ja kyläympäristö........................................................................................................................................... 3

2.2 Paikallinen rakentamisen perinne........................................................................................................................... 5

3 rakennuksen korjaaminen................................................................................................................................................. 6

3.1 Vesikatto................................................................................................................................................................................... 6

3.2 Julkisivut................................................................................................................................................................................... 7

4 rakennuksen laajentaminen............................................................................................................................................ 8

5 uudisrakentaminen.................................................................................................................................................................. 9

5.1 Rakennuspaikka ja pihatilan suunnittelu........................................................................................................ 9

5.2 Rakennusten maastoon sovittaminen ja sokkelit..................................................................................... 10

5.3 Rakennuksen koko ja muoto...................................................................................................................................... 10

5.4 Julkisivut................................................................................................................................................................................. 11

5.5 Katot.......................................................................................................................................................................................... 12

5.6 Ikkunat ja ovet.................................................................................................................................................................... 12

5.7 Värit............................................................................................................................................................................................ 13

6 rakentajan muistilista..................................................................................................................................................... 14

kirjallisuutta.................................................................................................................................................................................... 16

hYÖDYLLISIÄ WWW-SIVUJA............................................................................................................................................................. 16

Liite

- Keski-Suomen museon inventoimat kohteet / luettelo

Erillinen oheismateriaali:

- Niemenkylän Kehittämissuunnitelma 2000

- Kinnulan Niemenkylän maisematie-suunnitelma 2001

- Niemenkylän kyläalueen ja ympäröivien vesistöjen yleiskaava 2002

- Keski-Suomen museon inventointikortit 1992

1 johdanto

Niemenkylän maakunnallisesti arvokkaan kylämaiseman hoitoa parhaimmillaan on sen vanhasta rakennuskannasta ja pihoista huolehtiminen sekä uudisrakentamisen toteuttaminen niin, että kulttuurimaiseman arvot säilyvät.
Niemenkylän rakennustapaohjeiden tarkoituksena on auttaa tunnistamaan ja hyödyntämään paikallista rakentamisperinnettä uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja laajentamisessa. Ohjeet pyrkivät osaltaan paikkaamaan rakentamisperinteen katkeamista ja unohtumista. Niemenkylän kaltainen, arvokas, hyvin avoin ja kauas näkyvä viljelymaisema on herkkää muutoksille ja poikkeavalle rakentamiselle. Siksi erityisesti Niemenkylällä on tärkeää pyrkiä tasapainoiseen, paikallisiin ominaispiirteisiin perustuvaan rakentamistapaan.
	Omaleimaisen, paikallisen rakentamisperinteen tuntemus ja hyödyntäminen on pikemminkin mahdollisuus kuin rasite esimerkiksi kehitettäessä matkailuelinkeinoa Niemenkylällä.

2 alueen ominaispiirteitä

2.1 Maisema ja kyläympäristö

Niemenkylä on noin 240 asukkaan vireä kylä Kinnulan kirkonkylän läheisyydessä, sen länsipuolella. Kylä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, Jäppäjärvien ja Poikkeusjärven välisellä kannaksella. Se edustaa Keski-Suomessa harvinaista, järven kannakselle syntynyttä nauhamaista kyläasutusta. Vaikka rakennuskanta onkin melko uutta ja korjauksin uudistettua, kyläalue on kuitenkin kokonaisuutena säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. Niemenkylä on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.
Niemenkylä sijaitsee järvien välisellä kannaksella. Sen keskeisiä maisematekijöitä ovat mutkitteleva kylätie, pääasiassa siihen tukeutuvat pihapiirit, rantaan asti ulottuvat avoimet pellot. Maisemaa elävöittävät pienet metsäsaarekkeet ja laidunhaat.
	Kylälle on laadittu maisemanhoitosuunnitelma - Niemenkylän maisematiesuunnitelma. Sen tavoitteena on säilyttää ja kohentaa kulttuurin muovaamaa kylämaisemaa. Se sisältää konkreettisia toimenpiteitä kyläraitin kehittämiseksi: mm. maiseman umpeenkasvun estämistä, vanhojen rakennusten ja rakenteiden, kuten riukuaitojen ja kiviaitojen kunnostamista.
	Maatalous on Niemenkylän perinteinen ja edelleenkin merkittävä elinkeino, joka on osaltaan muovannut kylän maisemaa. Pellot sijaitsevat paikallistien molemmin puolin ja ulottuvat paikoitellen rantaan asti. Kylältä avautuu laajoja näkymiä Jäppäjärven yli ja vastaavasti Niemenkylän avoin viljelymaisema näkyy komeasti kantatielle ja Kinnulan keskustaan.

2.2 Paikallinen rakentamisen perinne

Niemenkylä on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kylämaisema-alueeksi. Kyläalue on kokonaisuudessaan säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä, vaikka rakennuskanta onkin melko uutta ja korjausten seurauksena suurelta osin muuttunutta.
Kuvassa yllä on paikallista rakentamisen perinnettä edustava Niemenkylän entinen koulu (1922). Rakennuksessa on satulakatto (tiili), hirsirunko ja alkuperäiset, korkeat 8-ruutuiset ikkunat. Sisäänkäynneissä on pulpetti- ja aumakattoiset avokuistit. Seinävuorauksena on vaakalaudoitus nurkkalistoin. Seinät ovat vaalean harmaat, listat ruskeat ja ikkunanpuitteet valkoiset.	Niemenkylän perinteiset rakennukset ovat yksinkertaisia, suorakaiteen muotoisia, satulakattoisia hirsirakennuksia. Ne ovat lähes aina olleet lautavuorattuja. Seinäpinta on tavallisesti jaettu vyöhykkeisiin, joissa ylä- ja alaosa on pystyrimalaudoitusta tai helmiponttilaudoitusta ja välivyöhyke vaakalautaa. Nurkat on listoitettu tai koteloitu. Ikkunat ovat olleet 6- tai 8-ruutuisia tai T-ikkunoita. Sisäänkäynti päärakennukseen on perinteisesti pihan puolella. Sisäänkäyntien yhteyteen on rakennettu kevytrakenteisia kuisteja tai porstupia, joissa on harja-, pulpetti- tai aumakatto. Rakennusten seinät on maalattu pääasiassa punamulta- ja keltamultamaaleilla. Listoitukset ja ikkunat maalarinvalkoisia. 1900-luvun alussa on käytetty myös vaaleita sävyjä, jolloin listoitus on tummempi. Asuinrakennus ja piharakennukset (aitat, navetta, talli, savusauna jne.) ovat muodostaneet osittain suljetun pihapiirin, josta tavallisesti avautuu näkymä järvelle. Vanhemmissa pihapiireissä saattoi olla hyvinkin suuri määrä piharakennuksia.
Niemenkylän perinteistä rakentamistapaa on osittain vielä nähtävissä Keski-Suomen museon (1992) inventoimissa kohteissa: Kasalan (1700-luvulta), Puttosen (1867) ja Välitalon (1900) sekä Niemenkylän entisen kansakoulun pihapiireissä.

3 rakennuksen korjaaminen

On tärkeää, että vanhan rakennuksen korjaus tehdään tavalla, joka sopii rakennuksen tyyliin ja luonteeseen. Korjausrakentamisessa kannattaa noudattaa malttia, liiallinen uudistaminen tuhoaa helposti vanhaan rakennukseen liittyviä arvoja. Perinteisten rakennustapojen ja materiaalien käyttäminen johtaa varmimmin onnistuneeseen lopputulokseen.
	Korjausrakentajan muistilistaa: · Kysy ensin asiantuntijalta · Hyväksy epäsäännöllisyydet · Hyväksy mutkat ja vinoudet · Hyväksy pieni epäkäytännöllisyys · Hyväksy tyylikerrostumat ja vanhanaikaisuudet · Hylkää tyylijäljitelmät · Hylkää materiaalijäljitelmät

3.1 Vesikatto

Tiilikate (tiilen omat värit), kolmiorimahuopakate (musta tai harmaa) tai yksinkertainen peltikate (tummat sävyt).

Kattomateriaalia uusittaessa on syytä käyttää entisenlaista tai rakentamisajankohdalle tyypillistä materiaalia ja väriä.

3.2 Julkisivut

	Julkisivuissa tulee säilyttää rakennukselle, sen rakentamisaikakaudelle, tyypillinen ilme ja materiaalit. Mahdollisia julkisivumuutoksia tulisi korjauksen yhteydessä pyrkiä palauttamaan alkuperäiseen asuunsa.
	Vanhat ikkunat tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Vanhojen ikkunoiden korjaaminen ja tiivistäminen tulee edullisemmaksi ja on usein lämpötaloudellisestikin riittävä toimenpide. Mikäli ikkunat joudutaan kuitenkin uusimaan, tulee ikkunoiden puitejako, koko, muoto ja väri säilyttää entisellään (T-ikkunat, 6-ruutuiset, pystyjaolliset). Tuuletusluukullinen ikkuna on myöhempää perua, eikä sovi vanhoihin hirsirunkoisiin taloihin eikä 40-luvun 1 ½-kerroksisiin taloihin. Ikkunoita uusittaessa on syytä välttää paksuja karmi- ja puiterakenteita. Julkisivuja korjattaessa (esim. lämmöneristäminen) tulisi huomioida, etteivät ikkunat jää liian syvälle seinärunkoon, eivätkä räystäät liian lyhyiksi rakennuksen mittasuhteisiin nähden. Ovet tulee ensisijaisesti korjata. Ovia uusittaessa tulee käyttää rakennuksen tyylin mukaisia, yksinkertaisia peittomaalattuja ovia. Myös julkisivuverhouksia uusittaessa tulee käyttää rakennuksen alkuperäisen mallin mukaisia verhouksia ja värejä (punamulta, keltamulta tai vaaleat sävyt) .

4 rakennuksen laajentaminen

	Laajennuksen tarve tulisi ensisijaisesti ratkaista olemassa olevien tilojen uudelleen järjestelyllä ja ullakon, kellarin tai piharakennuksen käyttöön otolla. Jos kuitenkin päädytään vanhan rakennuksen laajentamiseen, on laajennusosa on tehtävä huolella ja rakennuksen tyyliin sopivaksi.
	Suositeltavia laajennustapoja: Rakennuksen jatkaminen rungon suunnassa sopii kaikkiin rakennustyyppeihin. Erillinen lisärakennus sopii kaikenlaisten rakennusten yhteyteen. Sillä voidaan myös eheyttää ja rajata pihapiiriä. Laajentaminen rungon suuntaisesti eri linjassa sopii I ½ -kerroksisiin rintamamiestaloihin, mutta ei vanhoihin kapearunkoisiin taloihin. Laajentaminen poikittaissuunnassa sopii vanhoihin hirsirunkoisiin taloihin suhteellisen pienenä, kuistinomaisena laajennuksena, muihin rakennuksiin myös suurempana. Laajennusosan kattomuotoina voidaan käyttää pulpetti-, harja- tai aumakattoa, vanhojen kuistien tapaan. Rakennuksen korottaminen sopii kaikkiin I-kerroksisiin talotyyppeihin, mutta on yleensä perusteltua vain, jos kattorakenteita joudutaan muutenkin uusimaan.
Laajennuksen seinä- ja kattomateriaalin tulee olla sama kuin alkuperäisessä rakennuksessa. Ikkunoiden ja ovien tulee myös olla tyyliltään alkuperäisiin sopivia.

5 uudisrakentaminen

5.1 Rakennuspaikka ja pihatilan suunnittelu

Niemenkylälle rakennettaessa tulee rakennushanketta tarkastella osana arvokasta kylämaisemaa. Uudet rakennuspaikat sijoittuvat sekä metsäisille alueille että perinteen mukaisesti kylätien varteen.

Sijoita rakennus aurinkoiselle paikalle ja suojaa pihapiiri kylmiltä tuulilta rakennusten ja tarvittaessa kasvillisuuden (pihapuut, puukujat, perinteiset pensaat) avulla. Kasvillisuus toimii myös näkösuojana, melusuojana ja sitoo maantiepölyä. Pyri muodostamaan perinteen mukaisesti pihapiiri rakentamalla asuinrakennuksen lisäksi vähintään yksi piharakennus. Vältä autotallin sijoittamista asuinrakennuksen yhteyteen, koska autotallin suuret ovet hallitsevat liikaa julkisivua. Sijoita asuinrakennuksen sisäänkäynti perinteisen tavan mukaisesti pihan puolelle ja rakenna sisäänkäynnin yhteyteen kuisti tai veranta oleskelua varten. Sijoita maatalouden tuotantorakennukset tarvittaessa omaksi ryhmäkseen (tuotantopiha) ja erota asuinpihasta talousrakennuksilla ja istutuksilla. Sijoita lomarakennus riittävän etäälle vesirajasta huomioiden tulvaveden korkeus ja rantamaisema.

5.2 Rakennusten maastoon sovittaminen ja sokkelit

Sovita rakennukset tontille maaston korkeussuhteet huomioiden. Maanpinnan yläpuolisen sokkelin tulee olla vähintään 50 cm korkea. Kosteuden kannalta riittävän korkea sokkeli antaa rakennukselle myös tiettyä arvokkuutta.

Rakenna talo mahdollisuuksien mukaan ympäristöään korkeammalle paikalle, kumpareelle ja rinteelle, hyödyntäen maaston luonnollisia muotoja ja välttäen turhia pengerryksiä ja leikkauksia.

5.3 Rakennuksen koko ja muoto

	Rakennuksen perusrungon tulisi olla suorakaiteen muotoinen, kapearunkoinen ja pystysuuntainen (kuten perinteinen hirsitalo) tai kuutiomainen (kuten ns. jälleenrakennuskauden talo). Runkoleveyden tulee olla enintään 10 metriä. Rakennuksen yksinkertaista pohjamuotoa voi rikastuttaa erilaisilla ”ulokkeilla” - katoksilla, kuisteilla, terasseilla tai viherhuoneilla. Myös suuria maatalouden tuotantorakennuksia voi keventää ulokkeilla, esim. katoksilla pitkillä julkisivuilla.
Seinäkorkeutta lisäämällä ja katto-osaa nostamalla vältytään liian jyrkältä ja raskaalta ”lippa silmillä” - vaikutelmalta.
Suurten rakennusten (esim. maatilamatkailua palvelevat) sijaan tulisi tarvittavat tilat rakentaa pihapiirin tapaan useampaan rakennukseen tai ainakin porrastaa tai jakaa esim. kuistien avulla pitkä rakennusmassa osiin.

5.4 Julkisivut

Lähtökohtana julkisivujen suunnittelussa tulee olla Niemenkylän rakentamisen perinne – rakentamisen paikalliset ominaispiirteet. Tämä ei tarkoita sitä, että uudesta rakennuksesta on tehtävä vanhan kopio. Jokaisen rakennuksen tulee kuvastaa omaa aikaansa, mutta olla ”sukua” ympärillä oleville rakennuksille – kuulua joukkoon.
	Käytä julkisivuissa ensisijaisesti niitä materiaaleja, joita Niemenkylällä on perinteisesti käytetty. Suositeltavin pintamateriaali on lautavuoraus: peiterimalaudoitus, helmiponttipaneeli (ei lomalaudoitus) tai vaakapaneeli. Laudoitusta voi käyttää myös vyöhykkeittäin vanhan kansakoulun tapaan. Asuinrakennuksen hirsiseinät tulisi verhoilla ulkopuolelta laudoituksella.
	Sileä, harjattu tai muuten tasaisesti käsitelty tiili on myös käyttökelpoinen ja hyvä rakennusmateriaali. Tiiltä ei tulisi käyttää julkisivumateriaalina ympäristössä, joka koostuu pelkästään puutaloista. Lomarakennuksissa voidaan julkisivumateriaalina lautaverhouksen ohella käyttää myös höylättyä-, veistettyä tai pyöröhirttä.
Kiinnitä erityistä huomiota julkisivujen yksityiskohtiin: ikkunoihin, oviin, listoituksiin, katoksiin jne. Rakenna mieluummin yksinkertaista kuin monimutkaista.

5.5 Katot

Niemenkylän uudisrakennuksissa tulee käyttää kattomuotona ensisijaisesti perinteistä harjakattoa. Kattokaltevuudet voivat vaihdella välillä 1:1,5 – 1:2,5. Yhtenäisyyden vuoksi tulisi pihapiirin kaikissa rakennuksissa käyttää mahdollisuuksien mukaan samaa kattokaltevuutta. Pulpetti- ja aumakattoa voi käyttää kuistien ja katosten yhteydessä.
	Räystäät tulee tehdä alueelle tyypilliseen tapaan avoräystäinä. Ns. päätykolmioita ja räystäiden kotelointia tulee välttää.
Katemateriaaleina voidaan käyttää kattotiiltä, huopakatetta tai yksinkertaisia peltikatteita. Samassa pihapiirissä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää yhtenäisyyden vuoksi samaa katemateriaalia.

5.6 Ikkunat ja ovet

Ikkunoiden tulisi olla perinteen mukaisesti jaollisia tai ruudutettuja. Irrallisia, lasin päälle kiinnitettäviä koristeruudutuksia tulee kuitenkin välttää. Avattava tuuletusikkuna on sopivampi ratkaisu kuin umpinainen tuuletusluukku.

Ulko-ovien tulisi olla yksinkertaisia peittomaalattuja ovia. Liian koristeellisia ja raskaita ”kaupunkilaisovia” tulisi välttää. Tällaisia ovat esim. koristelasilla varustetut jalopuiset kasettiovet. Käytä koristeellisia yksityiskohtia harkitusti, liikaa runsautta varoen.

5.7 Värit

	Parhaita julkisivuvärejä ovat perinteiset puna- ja keltamultakeittomaalit, joita voi myös itse valmistaa. Tällöin listat ja puitteet maalataan maalarinvalkoisiksi. Myös vaaleat, maisemaan ja ympäröiviin rakennuksiin sopeutuvat sävyt (perinteiset öljymaalit) ovat käyttökelpoisia. Tällöin listoitus voi olla myös seinäpintaa tummempi. Värejä valittaessa tulee välttää liian voimakkaita vastakohtaisuuksia eri rakennusosien (esim. seinät – listat) välillä. Lomarakennuksien suositeltavat värisävyt ovat puna- ja keltamullan lisäksi tummat, luonnon omat värit, jotka ”uppoavat” maisemaan. Räikeitä, keinotekoisia värejä tulee välttää kaikessa rakentamisessa. Suositeltavia katon värejä ovat perinteiset, ympäristöön sopivat värit. Näitä ovat tiilen oma väri, huopakatteissa tummat sävyt (musta, harmaa) ja peltikatteissa myös tummat, maisemaan sopivat sävyt (musta, harmaa, ruskea).

6 rakentajan muistilista

1. Säästä tontin kasvillisuutta ja maaperää 2. Suuntaa talo etelään ja hyödynnä passiivista aurinkoenergiaa. 3. Suosi puuta tai kiveä eri muodoissaan rakennusmateriaalina. 4. Tilaa materiaalit paikallisilta tuottajilta. 5. Satsaa rakennuksen vaipan tehokkaaseen lämmöneristykseen. 6. Valitse energiaa säästävät ikkunat. 7. Asenna lämmön talteenotto ilmanvaihdon poistoilmaan. 8. Suosi uusiutuvia energiamuotoja, puuta, aurinkoa, tuulta. 9. Käytä sisäilman kannalta parhaita materiaaleja. 10. Kierrätä rakentamisen aikaiset jätteet hyötykäyttöön. Lähde: Kuluttajaviraston www-sivut

Punamultamaalin ohje: 100 l vettä 4 kg rautasulfaattia ( I. -vihtrilliä ) 9 kg ruisjauhoja 3 I pellavaöljyvernissaa 16 kg punamultaa ( väripigmenttiä )

7.7.2002

SUUNNITTELUKESKUS OY

Jyväskylän toimisto

Helena Raatikainen, arkkitehtiyo.

LIITE

Yleiskaava-alueelle kuuluvat seuraavat Keski-Suomen museon inventoimat kohteet:

01. Jäpänpään pihapiiri, paikallinen

02. Lehdon pihapiiri, paikallinen

03. Rekosen pihapiiri, paikallinen

34. Sammallahden pihapiiri, paikallinen

59. Alatalon pihapiiri, paikallinen / palannut ?

60. Kasalan pihapiiri, paikallinen

61. Niemenkylä, maakunnallinen

62. Niemenkylän entinen koulu, paikallinen

63. Puttosen pihapiiri, paikallinen

64. Välitalon pihapiiri, paikallinen

65. Kalalahden talon talousrakennukset, paikallinen

66. Kauppilan talon pihapiiri, paikallinen

67. Marjaniemen talon pihapiiri, paikallinen

68. Ruuskan talon pihapiiri, paikallinen

kirjallisuutta

Ahtiainen, Leppänen (1999): Ekologinen puutalo, Kokemuksia rakentamisesta ja asumisesta. Rakennustieto Oy. Helsinki.

Asumisen ekokirjo. Ympäristöministeriö. 1997.

Erat, Bruno (1994): Ekologia, Ihminen, Ympäristö. Opetushallitus, RAK. Jyväskylä.

Häkkinen, Huovila, Tattari, Seppänen, Pylkkö, Leivonen (1999): Rakentamisen ja rakennusten ekotehokkuus. Rakennustieto Oy.

Häkkinen et al. (1999): Ekotehokkaan rakennuksen suunnittelu. Rakennustieto Oy. Helsinki.

Kaila (2000): Kevät toi maalarin. RAK. Helsinki.

Kaila (1997): Talotohtori. WSOY. Porvoo.

Romo (1996): Energiaa säästävät koetalot, ratkaisut ja tulokset. Rakennustieto Oy. Helsinki.

Rytilä (1998): Terve talo 2. Rakennusalan Kustantajat. Helsinki.

Saari (2001): Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet. Rakennustieto Oy.

hYÖDYLLISIÄ WWW-SIVUJA

http://www.rakentaja.net/eko-rakentaminen/

http://www.kuluttajavirasto.fi/ekok/rakentaminen/suunnittelua.html

http://www.rakennusluuppi.fi/

http://www.rakennusapteekki.fi/

http://www.hut.fi/Yksikot/LRT/index.html

http://rakas.kulma.net/dyn